Auttavat kädet

 

CIMOlta arvosana Very good

Auttavat kädet -projektista

llp-logo-muutettu-21-300x169Auttavat kädet -projekti on saatu päätökseen, ja siitä on tehty loppuraportti CIMOlle. Tässä  CIMOn antama lausunto:

”OVERALL ASSESSMENT OF THE REPORT: Very good

Raportti antaa selkeän kuvan hankkeen etenemisestä. Hanke toteutui pääpiirteissään suunnitelman mukaisesti.

Hankkeen tarkoituksena oli tukea aktiivista ikääntymistä vapaaehtoistoiminnan kautta ja tarjota yli 50-vuotiaille vapaaehtoisille tilaisuus informaaliin oppimiseen kansainvälisen kanssakäymisen ja toiminnan kautta. Hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Hankkeella oli osallistuville vapaaehtoisille yksilötasolla suuri merkitys.

Yhteydenpito entuudestaan tuttujen hankekumppaneiden välillä oli mutkatonta ia tuki hyvin hankkeen toteutusta. Vapaaehtoisjaksojen valmistelu oli hyvin hoideltu.

Hankkeen viivästyneestä hyväksynnästä johtuen hanke käynnistyi myöhässä, mutta partnerit pystyivät sopeuttamaan suunnitellut toiminnot hyvin aikataulumuutoksiin. Kaikki suunnitellut aktiviteetit toteutettiin.

Hanke on mainio esimerkki pienen järjestön toteuttamasta ruohonjuuritason yhteistyöstä, joka on jatkunut pitkäjänteisesti jo useissa aiemmissa hankkeissa ja tulee jatkumaan edelleen. Hankkeella on ollut myös paikallista vaikuttavuutta ja se on lisännyt yhdistyksen tekemää vapaaehtoistoimintaa paikkakunnalla.”

 

—————————————————

(Informaali oppiminen on arkielämän oppimista tai arkioppimista ja se tarkoittaa elämässä, työssä sekä medioiden kautta ja niitä käyttämällä tapahtuvaa oppimista.)

——————————————————–

”Auttavat kädet” senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (2013-1-PT1-GRU14-16782 2) toteutettiin 2013-2015 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahoituksella.

 

KuuRet55+:n vapaaehtoisilla

monipuolista toimintaa Portugalissa

Auttavat kädet – projektin jatkoksi kuusi KuuRet55+:n senioria oli vapaaehtoistyössä Cascais-Estorilissa 25.3. – 15.4.2015. Projektiin osallistuivat Tuulikki Ilvonen, Sirpa Kivelä, Pirjo Mattila, Pirjo Ojala, Terttu Sihvola ja Tuulikki Siven. Vapaaehtoiset otettiin lämpimästi vastaan. Suomessa olleet Portullp-logo-muutettu-21-300x169galin vapaaehtoiset Maria, Antonio, Arminda, Julio. Julia ja Francisco, sekä myös Carlos ja Luz, osallistuivat aktiivisesti suomalaisen ryhmän kanssa työtehtäviin sekä vapaa-ajan järjestämiseen. Ohjaajina olivat pääasiassa Ines Calaido, Nadia Augusto ja Rita Coelho.
Meille oli vuokrattuna kaksi asuntoa läheltä Cascaisin keskustaa. Toisessa asui neljä henkilöä ja toisessa kaksi. Asunnot olivat hyväkuntoisia ja sijainti oli hyvä, kävelymatkan päässä ostoskeskuksista sekä rannalta.
Tervetuliaistilaisuudessa tarkasteltiin tulevaa ohjelmaa. Junta de Freguesia Cascais ja Estorilin presidentti Pedro Morais Soares toivotti ryhmän tervetulleeksi.

imageEnsimmäisenä päivänä kävimme tutustumassa Rosarion lisäksi kahteen muuhun toimintakeskukseen. Areian puitteet olivat hyvät, mutta toinen pieni toimintakeskus kaipasi kipeästi remontointia. Ihastusta herätti seinien koristelu ulkona sekä sisällä.

image Jakson aikana olimme mukana kolmessa juhlassa. Tervetuliais-/ syntymäpäivä-/hääpäiväjuhlassa Rosariossa, Misericordian ylläpitämän toimintakeskuksen 27-vuotisjuhlassa sekä suuressa seniorien pääsiäisjuhlassa Rosariossa. Pääsiäisjuhlaan osallistui lähes 200 henkilöä. Portugalilaiset osaavat juhlia, tanssit ja musiikki ovat tärkeitä. Pääsiäisjuhlaan järjestimme arpajaiset tuomistamme tuliaisista. Katoimme myös pöytiä ja olisimme auttaneet enemmänkin, mutta meitä oli kai liikaa touhuamassa, koska emme saaneet tehdä niin paljon kuin olisimme tahtoneet.

Ensimmäisenä sunnuntaina Portugalin vapaaehtoiset järjestivät meille matkan yksityisautoilla Mafraan, Sobreiroon ja Ericeiraan. Mafrasssa kävimme National Palacessa, joka on rakennettu 1700-luvun alussa. Siellä on toiminut mm. Franciskaani-luostari ja sen sairaala. Rakennus on valtava. Siellä on erikoinen kirjasto, jossa on lähes 40 000 kirjaa, joiden säilymisestä huolehtivat hyönteisiä syövät lepakot. Sobreirossa tutustuimme vanhan portugalilaisen kylän elämään. Miniatyyrikylässä toimivat kaikki ihmisten elämässä tarpeelliset välineet ja laitteet vesivoimalla.

Viimeinen pysähdyspaikka oli enimagetinen kalastajakylä Ericeira, josta on kehittynyt hyvin suosittu lomanviettopaikka meren rannalla.
Työtehtävänämme oli mm. roskien keräämistä Sintra-Cascaisin luonnonpuistosta kahtena päivänä. Roskia kertyi hyvin vähän. Suomalaisilla olisi oppimista siisteydessä.

imageimageOhjelmassamme oli järjestetty kävelyä rannikolla, tutustumista Cascaisin historiaan kävellen sekä museoissa ja tutustumista erilaisiin toreihin (mm. Gipsy Market). Yhtenä päivänä kävimme lenkillä Grismina-Guinchossa. Mitään roskia emme sieltä löytäneet. Mahtavat meren aallot ja aavikkomainen karuus olivat koskettavia.

imageValmistimme portugalilaisille suomalaista ruokaa. Teimme suppilovahverokeittoa, jonka kanssa meillä oli hapankorppuja. Lisäksi tarjosimme lihapullia, perunamuusia ja salaattia. Jälkiruuaksi oli mämmiä kerman kera. Mämmiä vieraat maistelivat mielenkiinnolla. Virpomavitsat olivat pöydän koristeena ja kerroimme perinteistämme.
Leivoimme neljä eri kertaa suomalaisia leivonnaisia. Veimme niitä asiakkaille kahteen toimintakeskukseen, yhteen palvelukeskukseen ja viimeksi läksiäistilaisuuteemme. Teimme kahdeksaa erilaista leivonnaista. Kaikki maistuivat hyvin, mutta kääretorttu kermavaahdolla ja suklaalastuilla koristeltuna oli suosituinta. Myös karjalanpiirakat onnistuivat hiivaleipäjauhoista ja vehnäjauhoista, koska ruisjauhoja ei ollut saatavissa.
Grid Alcaiden vammaisten toimintakeskuksessa valmistimme neljä suurta nukkehahmoa yhdessä asiakkaiden ja Portugalin vapaaehtoisten kanssa. Nukkien tekemiseen meni yksi iltapäivä sekä toisen päivän aamupäivä. Nuket saivat suomalaisen ja portugalilaisen nimen. Hameeseen kirjoitettiin sanoja suomeksi ja portugaliksi. Arvonnan perusteella Urho Gaspar ja Elvi Nina jäivät Portugaliin ja Diego Matti ja Sigrid Barbara matkasivat Suomeen. Grid Alcaidessa leivonnaisistamme nautti kiirastorstaina n. 40 henkilöä.

imageMisericordia Lissabonin ylläpitämässä Casa de Repouso de Cascais palvelukeskuksessa, jossa on 48 asukasta ja kaksi avohuollossa olevaa asiakasta, pelasimme peliä sekä lauloimme laululeikit ”Leipuri Hiiva” ja ”Täti Monica”. Asukkaat lauloivat myös meille. Yhteisen mukavan hetken jälkeen jaoimme tuomamme leivonnaiset. Tutustumiskierroksella asuntoihin ilmeni, että palvelukeskuksessa on paljon puutteita mm. pesutiloissa, suuria yhteishuoneita ym.

imagePoco Novon toimintakeskus on kooltaan pieni. Veimme sinnekin leipomuksiamme. Paikalla oli senioreita, joista yksi nainen osasi englantia. Saimme siellä taidokkaat fado-esitykset kahdelta seniorilta. Ohjaajamme Nadia myös osoittautui hyväksi laulajaksi. Mekin esitimme pari suomalaista laulua.
Yksi työtehtävämme oli graffitien peittoon maalaaminen. Maalaaminen sinänsä oli ihan mukavaa, mutta ongelmana oli, että suojavarusteiksi annettiin ainoastaan käsineet. Omat vaatteemme sotkeutuivat, mutta pesemällä ja hankaamalla lateksi kuitenkin lähti onneksi pois. Ohikulkijat ihmettelivät suomalaisten seniorinaisten työskentelyä.

imageMeille oli järjestetty ohjattuna savitöiden tekemistä. Jokainen muovaili savesta haluamansa esineen.
Ohjelmaan kuului myös Lissabonin retki. Menimme sinne Nadian opastuksella junalla. Lissabonissa meille oli järjestetty kiertoajelu pikku-bussilla. Tutustuimme kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin vanhassa kaupungissa.
Omaehtoisesti kävimme Nadian kanssa retkellä Sintrassa ja Cabo da Rocassa (Euroopan mantereen läntisin kolkka). Penan palatsiin ja puistoon tutustuimme.
Kävimme myös Sinesissä tapaamassa Ameliaa ja muitakin Aktiivinen seniori-projektissa mukana olleita henkilöitä. Yhteydenpito projektin päättymisen jälkeen oli mukavaa. Grandolassa näimme Neilikka-vallankumouksen muistomerkin, kävimme Porto Covossa ihailemassa merta ja Sinesin kaupungissa markkinoilla.
Vapaa-ajallamme retkeilimme Cascaisin kauniissa ja monimuotoisissa puistoissa. Pitkäperjantain iltana seurasimme Via Sacra-kulkueen matkaa. Pääsiäispäivänä vapaaehtoiset olivat järjestäneet meille matkan Janesiin puhallinorkesterin konserttiin. Konsertissa oli paljon eri-ikäisiä soittajia. Yhtenä iltana kävimme myös Fado-illallisella läheisessä ravintolassa.
Toiseksi viimeisenä helteisenä päivänä siivosimme Rosarion pihan ja vieressä olevan leikkikentän varisseista puiden lehdistä ja roskista. Kukkalaatikoihin istutimme kukkia ja keräsimme kiviä koristeeksi laatikoihin.
Jakson viimeisenä päivänä leivoimme jälleen läksiäistilaisuuteen. Kaupungilla oli järjestetty lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava tapahtuma. Osallistuimme tilaisuuteen sinisiin pukeutuneina.

imageVapaamuotoisessa läksiäistilaisuudessa,jonne myös Portugalin vapaaehtoiset olivat tuoneet leivonnaisiaan, jaettiin lahjoja ja hyvästeltiin kaikki. Presidentti Pedro kävi antamassa todistukset ja kiitteli meitä. Mielenkiintoinen vapaaehtoistyön jakso päättyi ja olimme saaneet uusia ystäviä Portugalista.

Pirjo Mattila

”Auttavat kädet” senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (2013-1-PT1-GRU14-16782 2) toteutetaan 2013-2015 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahoituksella, jonka olemme saaneet Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta CIMOlta.
Onnistunut vapaaehtoistyön jakso Suomessa

Portugalilaiset vapaaehtoiset antoivat välipalautteensa 11.9., kun olimme Lapissa ja jakso oli puolivälissä. Yhtenä ryhmänä annetussa palautteessa kysyttiin mm. skannaa00026”kuinka hyvin heidän odotuksensa ovat täyttyneet työskentelyn osalta”. Vastauksena oli, että odotukset olivat täyttyneet ja he olivat saaneet työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Mikä olisi sen parempaa palautetta! Vapaa-ajan odotusten suhteen he ilmaisivat sen toteutumisesta: ”se vähäinen vapaa-aika, joka oli varattu, oli sujunut hyvin ja oli mielenkiintoista, kun saatoimme tavata suomalaisia heidän omissa elinoloissaan”. Olihan sitä vapaa-aikaakin, mutta raja yhdessäolon ja vapaa-ajan kesken saattoi hämärtyä.

Majoitukset, kuljetukset ja ateriat sekä ohjaus olivat myös palautteen kohteina. Majoitus oli tyydyttävää, aterioissa oli tietenkin sopeutumista mm. erilaisten kellonaikojen takia, mutta siihenkin oli sopeuduttu. Kuljetukset olivat mukavia ja kuljettajat ystävällisiä. Saamansa ohjaukseen eli mentorointiin, he olivat erittäin tyytyväisiä ja sanoivat organisoinnin olleen erinomaista.

Oman osallistumisensa he arvioivat olleen hyvää tasoa ja ainakin riittävää. Sitä ei käy kiistäminen! Portugalin kuuden hengen ryhmä osallistui todella tehokkaasti kaikkiin annettuihin tehtäviin, noudatti aikatauluja ja mikä parasta – teki kaiken hyvällä huumorilla. Heidän mielestään kaikki tarjotut tehtävät olivat mielenkiintoisia ja riittävän helppoja.

Lopuksi kysyin, mitä he kertoisivat jollekin toimittajalle Suomen jaksostaan ja minkä arvosanan he antaisivat tähänastisesta kokemuksestaan. Arvosana oli korkein mahdollinen. Toimittaja saisi kuulla suurenmoisesta kokemuksesta, joka heille oli tarjoutunut oppia jotain suomalaisesta todellisuudesta, kertoa jotain Portugalista sekä huomata kahden kansakunnan yhtäläisyyksistä Euroopan Unionissa. Myös yhteiskunnallinen työ oli plussaa ja antoi kaikille positiivisen kokemuksen.

Loppuarvioinnissa 22. syyskuuta kysyttiin osittain samoja asioita, nyt henkilökohtaisesti. Työtehtävät, vapaa-ajan aktiviteetit, järjestetyt ruokailut, kuljetukset, yhteistyö suomalaisten järjestäjien kanssa sekä vapaaehtoisjakso kokonaisuutena saivat parhaan arvosanan kaikilta, majoituksen osalta kahdella vastaajalla oli toiseksi korkein arvosana, sekin Lapin majoituksen osalta. Kokonaisuutena saimme siis erinomaisen palautteen.

Kysyttäessä, ”mikä oli mielenkiintoisin tehtävä”, esille nousi vanhusten ulkoiluttaminen ja siihen liittyvä virkistystoiminta, mm. laulut (4), kaksi (2) vastaajaa kertoi mielenkiintoisimmaksi työskentelyn Lapissa ja yksi vastaaja (1) kertoi hautausmaan haravoinnin olleen mielenkiintoisinta. Osa siis mainitsi useampia tehtäviä, kuten yksi (1) sanoi kaiken olleen mielenkiintoista.

Vastaavasti vaikeinta tehtävää kysyttäessä esille nousi Perheniemen talkoopäivä, jossa oli mukana erilaisia puutarhatöitä, haravointia, kitkemistä, oksien leikkuuta sekä omenien ja marjojen poimintaa. Viisi (5) vapaaehtoista nimesi tämän vaikeimmaksi, varmaankin fyysisen rasittavuuden takia. Yksi vastaajista, kokenut puutarhuri, ei pitänyt tätäkään päivää vaikeana.

Kukaan vastaajista ei olisi muuttanut mitään tästä kolmen viikon ohjelmasta. Kaikki olivat valmiita suosittelemaan tällaista jakso muille portugalilaisille senioreille, jos mahdollisuus toistuisi. Kiitokset vapaaehtoisille ahkerasta työstä ja kiitos palautteesta. Kiitos myös meikäläisille vapaaehtoisille.

Seppo Tahvanainen

 

Ahkerointia hiki päässä

Lapinmatkan jälkeen sunnuntaina veimme vieraamme Kouvolan ”Vanhan ajan markkinoille”, mm. maistelemaan muikkuja. Sieltä matka jatkui Elimäelle Lähiruokamessuille, missä osa vieraista maisteli uutispuuroa ja talonpojan pyttipannua, letutkin olivat listalla. Vierailimme myös Elimäen kotiseutumuseossa, missä voitiin havaita Portugalin ja Suomen perinteen yhtäläisyyksiä.

skannaa00026Maanantaina olivat vuorossa ympäristötalkoot Kuusankosken urheilupuiston alueella. Jätettä löytyi uskomaton määrä. Sitä kauhistelivat myös CIMOn edustajat, jotka olivat saapuneet projektimme tarkastukseen. Iltapäivällä vapaaehtoiset olivat ensimmäistä kertaa Tähteen palveluasunnoilla ulkoilutustehtävissä. Hyvä sää ja positiivisesti suhtautuvat asukkaat auttoivat myönteisen kokemuksen aikaansaamisessa. Iltaa vietettiin Nauhan majan laavulla Hellstenién maukkaita retkieväitä maistellen ja suomalaiseen sienimetsään tutustuen.

Puiden leikkuuta Perheniemessä

Oksien leikkuuta Perheniemessä

Tiistaista tuli vapaaehtoistyön jakson vaativin päivä, kun lähdimme varhain aamulla kohti Perheniemen opistoa ja osallistuimme siellä erilaisiin puutarha- ja ympäristötöihin. Nurmikon haravointi, omenien ja marjojen poiminta, oksien leikkuu sekä seinänvierien ja ryytimaan kitkentä tuntuivat jäsenissä, kun palailimme työpäivän päätteeksi Kuusankoskelle. Illalla oli vielä jäljellä KuuRetin kuukausikokous Kettumäen palvelutalossa. Siellä kuultiin suomalaista ja portugalilaisia musiikkia, nähtiin kuvakooste vapaaehtoisjakson tähänastisesta toteutumisesta ja käsiteltiin asialistalla olleet asiat.

Keskiviikon ohjelmassa oli Jaalan palvelutalo, matkalla poikettiin Liikasenmäellä ihmettelemään Jatulintarhaa ja kesäteatteria. Vanhusten ruokailua sävytettiin portugalilaisilla lauluilla. Iltapäivää vietettiin Heisanharjulla, mennessä kerättiin roskia parkkipaikalta ja katseltiin maisemia sieniä poimien. Taunon ja Helenan järjestämän retkiaterian jälkeen palailtiin toista reittiä autoille, ja paluumatkalla poikettiin Verlan museoalueelle katselemaan maisemia.

Hannu kertoi portugalilaisille vapaaehtoisille SPR:n toiminnasta, mm. Nälkäpäiväkeräyksestä.

Hannu kertoi portugalilaisille vapaaehtoisille SPR:n toiminnasta, mm. Nälkäpäiväkeräyksestä.

Mäkikylän palvelukeskuksessa järjestettiin ohjelmallinen tuokio.

Mäkikylän palvelukeskuksessa järjestettiin ohjelmallinen tuokio.

Torstain aloitimme Hannun johdolla tutustumalla SPR:n Nälkäpäiväkeräykseen seurakuntakeskuksessa. Sinne jäi kaksi vapaaehtoista kahvitarjoiluavuksi ja loput jatkoivat Voikkaalle SPR:n kirpputorille tyhjentämään tavaroita ja pahvilaatikoita jäteasemalle. Olihan sitä kertynyt pari konttia. Samalla saatoimme tutustua jäteaseman toimintaan. Hannu esitteli Voikkaan VPK:n paloasemaa kirpputorilla ahkeroineille. Iltapäivän ohjelmassa oli Mäkikylän palvelukeskus, jonne Meeri oli organisoinut musiikki- ja liikuntapitoisen ohjelman Riston ja Taunon avustuksella, myös portugalilaiset antoivat oman osuutensa. Illalla oli vapaa-aikaohjelmaa. Vierailimme Mattiloilla Harjussa. Osa porukasta pääsi veneajelulle ja osa jäi narraamaan kaloja. Huvittava ja samalla vakava, mutta lopulta onnellinen sattuma oli Franciscon putoaminen jokeen kaikissa varusteissaan. Lisänimeksi Francisco sai ”Lohi”. Elämä Suomessa voi olla vaarallistakin – tuli todistetuksi.

Perjantai alkoi Kuusankosken hautausmaan haravoinnilla. Teimme ahkerasti työtä, saimme pullakahvit ja opastetun kierroksen kappeliin ja hautausmaalle. Lounaan jälkeen kävimme toistamiseen ulkoiluttamassa Kustaankodin asukkaita Kymijoen sillalla. Sommelon nurkalla lauleltiin joitakin portugalilaisia lauluja. Ulkoilutettavat olivat tyytyväisiä ja meillekin jäi hyvä mieli. Illansuussa naiset saunoivat ja miehet onkivat Sommelon rannassa. Suurin kala oli se karkuun päässyt, mutta lähes kiloinen lahna nousi rannalla. Ovat taitavia tälläkin saralla nuo portugalilaiset.

Kustaankodin asukkaille pidettiin lauluhetki ulkoilmassa

Kustaankodin asukkaille pidettiin lauluhetki ulkoilmassa

Viikonloppu oli vapaa-aikaa. Lauantai oli pitkä päivä Helsingin kohteisiin tutustuessa ja sunnuntai lyhyempi Haminan ja Kotkan maisemissa. Sää suosi edelleen. Ei märkiä vaatteita sateesta johtuen!

Viimeinen työpäivä alkoi tutustumisella Kettumäen kotiseutumuseoon. Sen päätteeksi alkoi sade, joka esti ulkoilutukset Tähteen palveluasunnoilla. Sen sijaan vierailimme kolmella osastolla ja portugalilaiset esittivät

Portugalilaiset vapaaehtoiset esittivät ohjelmaa Tähteen palveluasunnoilla

Portugalilaiset vapaaehtoiset esittivät ohjelmaa Tähteen palveluasunnoilla

laulujaan. Asukkaille jäi hyvä mieli – niin meillekin. Loppuarvioinnit ja todistustenjako päättivät portugalilaisten virallisen osuuden. Matka lentokentälle alkaa tiistaina klo 1 yöllä – toivotamme heille hyvää kotimatkaa, kiitämme aktiivisesta työpanoksesta ja mukavasta seurasta.

Teksti ja kuvat

Seppo Tahvanainen

 

 

”Auttavat kädet” senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (2013-1-PT1-GRU14-16782 2) toteutetaan 2013-2015 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahoituksella, jonka olemme saaneet Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta CIMOlta.

 

Lapin taikaa ja ahkeraa työtä

 

Perjantai-iltana alkaneen raskaan bussimatkan päätteeksi pääsimme lounastamaan ja ruoka maistui. Majapaikkojen jaon jälkeen tutustuimme Levin keskukseen kävellen ja saimme kokea lähes kansainvälistä menoa, kun paikkakunnalla järjestettiin useita yleisötapahtumia. Iltakahvien ja viikon ohjelmaselostuksen jälkeen uni saapui helposti.

 

Lapin retkeilijät tunturin huipulla.

Lapin retkeilijät tunturin huipulla.

Sunnuntaiaamuna heräsimme varhain – lieneekö Lapin taika alkanut purra, odotukset olivat korkealla. Levin huipulle pääsimme gondolihisseillä ja sieltä kahden kierroksen jälkeen palailimme kävellen ja bussilla kylälle. Jatkoimme uudelle kierrokselle, jonka aikana nautimme retkieväät. Paluun jälkeen kysyin, oliko matka ollut liian lyhyt vai liian pitkä. Kuulemma olisi voinut olla pitempikin. Energiaa jäi vielä portugalilaisen illan valmisteluun ja naisille ensimmäistä kertaa saunomiseen. Roskien keruutyöt odottivat seuraavana päivänä Ylläksen maastoissa ja osalle lisäksi keittiöapuna majapaikassa.

 

Aamulla lähdimme bussimatkalle Ylläksen Kesänkijärvelle, jonne vievän ulkoilureitin varrelta löysimme sopivasti kerättävää. Ulkoilijat täällä Lapissa näyttävät olevan kohtuullisen siistejä ja tiedostavan luonnon sekä ihmisten tarpeet. Pahin kokemus taisi olla sitä itseään täynnä oleva ”ei enää lapsukaisen” vaippa – hätähän ei lue lakia. Roskaa kertyi jokaisen jätepussiin ja lopuksi ne koottiin isoon jätesäkkiin. Majoitukseen saavuttua pari vapaaehtoista jatkoi jo aamulla alkanutta keittiövuoroaan. Kaupasta haettiin lisää tarvikkeita portugalilaista iltaa varten. Yhdellä retkeilijällä oli ollut aikaa käydä mustikkametsässä. Muutaman litran perkaamisessa kului loppuilta, koska marjat olivat melko tuoreita.

 

Rihmakurun piha-alueella sahattiin  kaatuneita puita ja pudonneita oksia, ja kasattiin niitä tulevia tulentekijöitä varten.

Rihmakurun piha-alueella sahattiin kaatuneita puita ja pudonneita oksia, ja kasattiin niitä tulevia tulentekijöitä varten.

Tiistaina retkeily- ja työskentelykohteena olivat Pallastunturi ja sen kupeessa Rihmakurun majat. Innokkaalla mielellä vapaaehtoiset saapuivat Rihmakuruun. Pikaisen katselmuksen jälkeen löysimme maalauskohteeksi saunarakennuksen eteläseinän. Valitettavasti maalia oli niin vähän, että vain pieni osa tuli maalattua. Piha-alueella oli jonkin verran kaatuneita puita ja pudonneita oksia, joita sahattiin ja kasattiin tulevia tulentekijöitä varten. Retkieväät ja makkarat maistuivat tulipaikalla, sitten lähdimmekin jatkamaan matkaa Raattamaan ja Pallastunturille. Paikalliset markkinat, navakka tuuli ja pilvinen taivas sekä muutamia kaukaa nähtyjä poroja olivat kävelylenkkimme antia. Illalla miespuoliset kokit valmistelivat seuraavan päivän tarjoilua. Oli mielenkiintoista seurata heidän vilkasta ja äänekästä touhuiluaan. Jälkeäkin syntyi.

 

Keskiviikkoaamu valkeni aurinkoisena, mutta siitä ei päästy nauttimaan heti, koska naiset alkoivat valmistaa illan jälkiruokaa. Ympäristötalkoiden kohteena oli Sirkkatalo, missä aluksi siivottiin kota ja päärakennuksen ympäristö, saaliina muutama muovikassillinen tupakantumppeja, paperia, lasinsiruja, muovia, suksisauvan puolikas ja muovinen lampunkupu. Sitten kannettiin kodan halkovarasto täyteen. Pienen hengähdyksen jälkeen tehtiin kävelyretki Kulkujoelle ja samalla löydettiin marjapaikkoja. Lounastauon jälkeen kerättiin muutamia litroja puolukoita ja mustikoita.

 

Illalla oli vuorossa portugalilainen ilta, johon oli valmistauduttu jo parina edellisenä päivänä. Illan ohjelmassa oli makuja Portugalista: kahta lajia juustoja, portviiniä, tyypillistä portugalilaista liharuokaa ”feijoada”, mukana porkkanaa, kaalia, papuja ja riisiä sekä portugalilaista punaviiniä, jälkiruoaksi ”farofias”, koostuen maidosta, munasta, maitsenasta, sitruunasta, kanelista ja sokerista, tarjolla oli myös likööriä, kahvia ja teetä. Lopuksi vapaaehtoiset esittivät portugalialaista musiikkia ja tanssia.

 

Torstaina jatkoimme ympäristötalkoita Leviltä Merkkisenkaltion suuntaan johtavalla ulkoilureitillä. Roskaa kertyi seitsemän muovikassillista, pääosin paperia, muovia ja tölkkejä, ja muutama marjakin tuli poimituksi matkalta. Kaksi vapaaehtoista oli tänään keittiövuorossa avustamassa emäntiä. Iltapäivällä käytiin projektin väliarviointikeskustelu, joka oli kannaltamme kovin myönteinen. Kehittämiskohteita ei juuri löytynyt.

Leviltä Merkkisenkaltion suuntaan johtavalta ulkoilureitiltä kerättiin  seitsemän muovikassillista roskaa, pääosin paperia.

Torstaina jatkoimme ympäristötalkoita Leviltä Merkkisenkaltion suuntaan johtavalla ulkoilureitillä. Roskaa kertyi seitsemän muovikassillista, pääosin paperia, muovia ja tölkkejä, ja muutama marjakin tuli poimituksi matkalta. Kaksi vapaaehtoista oli tänään keittiövuorossa avustamassa emäntiä. Iltapäivällä käytiin projektin väliarviointikeskustelu, joka oli kannaltamme kovin myönteinen. Kehittämiskohteita ei juuri löytynyt.

Perjantaina, viimeisenä kokonaisena Lapinpäivänä retkeilimme Immeljärven ympäri

Portugalin toimeliaat vapaaehtoiset: Francisco Silva, Júlia Barria, Júlio Varela, Arminda Varela, António Vieira ja Maria José Vieira.

Portugalin toimeliaat vapaaehtoiset: Francisco Silva, Júlia Barria, Júlio Varela, Arminda Varela, António Vieira ja Maria José Vieira.

maisemia katsellen ja roskia etsien. Päivien aikana koottu marjasaalis valmistettiin hilloksi, jonka vieraamme saavat kotiin vietäväksi. Matkamuistojakin ehdittiin katselemaan. Keittiövuorolaiset valmistivat oman aamiaisensa portugalilaiseen tyyliin. Illalla kaikki matkalaiset kokoontuivat rantakodalle makkaranpaistoon.

Lauantaiaamu saapui yllättävän nopeasti toimeliaan ja antoisan viikon päätteeksi. Loppusiivoukset, aamupala ja sitten lähdettiin Tomin kuljettaessa matkalle kohti Kuusankoskea.

Teksti ja kuvat Seppo Tahvanainen

skannaa00026

”Auttavat kädet” senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (2013-1-PT1-GRU14-16782 2) toteutetaan 2013-2015 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahoituksella, jonka olemme saaneet Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta CIMOlta.

 

 

Hyvän alun jälkeen kohti uusia haasteita

– matkalle Lappiin

”Auttavien käsien ” – vapaaehtoistyön hanke on päässyt hyvään vauhtiin. Vieraamme saapuivat yölennolta varhain tiistaiaamuna 2.9. Matkassa oli mukana kuusi vapaaehtoista senioria sekä kolme projektikumppanimme virkailijaa, presidentti Pedro Morais Soares , hallituksen jäsen Rita Coelho sekä projektivastaava Ines Calado. Pienen levon ja Kouvolan kaupunkikierroksen jälkeen KuuRet 55+ jaosto kokoontui Portugaliin lähtevillä vapaaehtoisilla ja seuran puheenjohtaja Harri Järvenpäällä sekä sihteeri Jaana Hyvösellä täydennettynä aloittamaan projektityöskentelyä Kettumäen palvelutaloon yhteisen iltaruokailun ja aloituskokouksen merkeissä. Kokouksessa saimme kuulla Vanhainhuoltoyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Nybergin selvityksen vanhustenhuollosta.
imageKeskiviikko käynnistyi tutustumisella toimitila Etapin toimintoihin ja mm. Eläkkeensaajien käsityökerhon työskentelyyn. Portugalilaiset esittelivät maansa lippua ja siihen kätkeytyvää symboliikka sekä lauloivat kansallislaulunsa (kuva1). Iltapäivällä oli vuorossa Kettumäen palvelutalon asukkaiden ja asiakkaiden yhteinen laulu- ja lettukahvitilaisuus, jossa vapaaehtoiset hoitivat lettujen paiston ja tarjoilun laulujen lomassa (kuva2). Ilta vietettiin ruokailun ja saunomisen merkeissä imageSonnanjoen rannalla. Kaikki portugalilaismiehet uskaltautuivat elämänsä ensimmäistä kertaa saunaan.
Torstaiksi olimme saaneet Kouvolan kaupungin kutsun Kouvola-talolle, missä kaupungin korkeaan virkamiehistöön kuuluvat Vesa Toikka ja Anne Eriksson esittelivät kaupungin toimintaa ja imagekaupungissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Tutustuimme myös Tuija Uotilan käsityönäyttelyyn. Iltapäivällä oli vuorossa Mäkikylän palvelukeskuksen asukkaiden ulkoilutusta lämpimässä syyssäässä (kuva3). Koordinaattorit kokoontuivat tämän jälkeen ja vapaaehtoiset pääsivät tutustumaan jäsentemme koteihin.
Tänään perjantaina aloitimme Lapin matkan valmisteluihin perehtymisen, tutkimalla mitä kaikkea tällainen Lapinmatka vaatii järjestäjiltä, varusteista ja ruokalistoista alkaen. Kolme toimihenkilöä aloitti paluumatkansa Helsingin kautta. Vanhusten ulkoilutustapahtuma oli tänään Kustaankodissa. Näiden kolmen avustamistapahtuman jälkeen olen huomannut syvää myötäelämistä portugalilaisten vapaaehtoisten puolelta. Tuttuahan tämä on heillekin!
Tätä kirjoitettaessa ilta-aurinko paistaa, laukkuja pakataan ja matkakuume polttelee. Uudet haasteet odottavat Länsi-Lapin maisemissa.

Seppo Tahvanainen

”Auttavat kädet” senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (2013-1-PT1-GRU14-16782 2) toteutetaan 2013-2015 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahoituksella, jonka olemme saaneet Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta CIMOlta.

 

Tervetuloa Portugalin vapaaehtoiset!

Senioreiden vapaaehtoistyön hanke ”Auttavat kädet” siirtyy käytännön toimiin syyskuun alussa, jolloin Cascais-Estorilin kuusi vapaaehtoista saapuu Suomeen kolmen viikon työskentelyjaksolle. Omat, Portugaliin ensi vuoden puolella lähtevät, vapaaehtoisemme ovat yhdessä KuuRet 55+ jaoston kanssa valmistelleet tiiviin ohjelman, johon he itsekin osallistuvat osittain. Vapaaehtoisten kanssa saapuu kolmen hengen arvovaltainen portugalilaisseurue tutustumaan vapaaehtoistoimintaamme kolmen päivän ajaksi.

KuuRet55+:n jäsenet osallistuvat aktiivisesti vanhusten ulkoilutuksiin. Kuva Seppo Tahvanainen

KuuRet55+:n jäsenet osallistuvat aktiivisesti vanhusten ulkoilutuksiin. Kuva Seppo Tahvanainen

Ohjelmaan sisältyy mm. vanhusten ulkoilutusta ja virkistystoimintaa Kettumäen ja Mäkikylän palvelutalossa, Kustaankodissa, Tähteen palveluasunnoissa sekä Jaalan palvelutalossa. Oma jäsenistömme on koko kevät-kesäkauden ”harjoitellut” tätä toimintaa aktiivisesti ja runsaslukuisesti, niin että voimme olla portugalilaisten tukena ja rinnalla, tarjoten oppimisen kokemuksia.

KuuRet 55+ on siistinyt ympäristöä "patikoi-poimi-pussita" - periaatteella. Kuva Meeri Aaltonen

KuuRet 55+ on siistinyt ympäristöä ”patikoi-poimi   pussita” – periaatteella. Kuva Meeri Aaltonen

Ympäristön kunnossapito, joka koostuu haravoinnista, roskien keruusta ja pienimuotoisista kunnostustöistä, on toinen tehtäväalue, joka on luonteva osa Retkeilijöiden luontoystävällistä toimintaa. Nauhan ulkoilualueen, Tähteen ja Heisanharjun sekä muutamat Länsi-Lapin reitistöt tulevat ehkä hiukan siistimpään kuntoon ”patikoi-poimi-pussita” -toiminnan ansiosta. Autamme myös Perheniemen opiston piha-alueen ja Kuusankosken hautausmaan siivouksessa sekä SPR:n Voikkaan osaston kirpputorin siivouksessa. Osa Lapissa sijaitsevista

Työväen Retkeilyliiton majoista, joita Retkeilijätkin ovat velvollisia kunnostamaan, saavat vieraidemme ansiosta ehostusta.

Vieraamme pääsevät myös esittelemään omaa toimintaansa ja Portugalia useissa yhteyksissä. Portugalilaisia käsitöitä ja ruoanlaittoa on mahdollisuus oppia ainakin Lapin matkamme aikana, jolloin he myös osallistuvat Ruskaretken emäntiemme kanssa muonitustehtäviin.

Toivotamme vieraamme tervetulleiksi työskentelemään, mutta myös näkemään ja kokemaan jotain suomalaisesta yhteiskunnasta, luonnosta ja ihmisistä.

Seppo Tahvanainen

”Auttavat kädet” senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (2013-1-PT1-GRU14-16782 2) toteutetaan 2013-2015 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahoituksella, jonka olemme saaneet Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta CIMOlta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *