EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA -HANKE

 llp-logo3

 

 

 

 

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Hanke oli kaksivuotinen.  Se alkoi elokuussa 2010 ja päättyi heinäkuussa 2012.

Hanke on hyväksytty EU:n Grundtvig-ohjelmaan ja tällä perusteella saa myös tukea komissiolta.

sepolta logo uusinHankkeen kulueassa osallistujat kaikissa kumppanimaissa opiskelevat muiden kumppaniensa historiaa, maantietoa, kulttuuria ja nyky-yhteiskunnan asioita sekä jokapäiväistä elämää.  Kurssiohjelmassa on myös EU:ta ja sen toimintaa käsittävä osio.  Suomen ryhmässä on 30 osallistujaa.  Yksi hankkeen toiminto ovat opintomatkat kumppaneiden kotipaikoille.  Ryhmistä valitaan ohjelman sallima määrä osallistujia kullekin matkalle.  Vierailun isäntänä toimiva kumppani järjestää näyttelyn toiminnastaan ja kukin osallistujaryhmä esittelee omaa maataan/paikkakuntaansa/toimintaansa.

Hankkeen kumppanit ovat kansalaisjärjestöjä tai vapaan sivistystyön oppilaitoksia:

– Bem Me Quero (BMQ) Lda, Oeiras, Portugali

– Kinisi Ethelonton Service Civil International Hellas (SCI-Hellas), Ateena, Kreikka

– LUETEC – Libera Universitá Europea Terza Etá Campania, Napoli, Italia

– Meram Halk Egitim Merkezi Veaso Mudurlugu, Konya, Turkki

– Palamuse Rahvamaja, Palamuse, Viro

– Stowarzyszenie Wolontariatu Miedzypokoleniowego, Bialystok, Puola

kumppanit-kartalla1

Huom.  Nähdäksesi ”kumppanit kartalla” -kuvan vie kursori linkin päälle,

paina hiiren oikeaa puolta ja napsauta ”avaa linkki uudessa ikkunassa” – ”open link in new window”

*   *   *   *   *   *   *   *   *

Ensimmäisen toimintavuoden tuloksia

Vuoden 2010 elokuun alussa käynnistynyt Eurooppalainen näkökulma – hanke on herättänyt vahvaa kiinnostusta jäsenkunnassamme. Mukaan toimintaan on tullut noin 40 henkilöä. Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana on järjestetty kolme opintoryhmää, ja neljäs on vielä alkamassa ennen toisen toimintavuoden alkua, kumppanuuskokouksia on järjestetty kolmessa maassa ja lisäksi projektin koordinaattoreilla on ollut yksi kokous.

Syyskuussa aloitimme Kreikkaa ja EU:ta koskevilla opinnoilla. Opintojen yhteydessä kokosimme käyttämämme aineiston portfoliokansioon, johon kertyi myös runsaasti Kreikkaa koskevia uutisia ja artikkeleja paikallislehdistöstä ja Internetistä. Kreikan kielen ääntämistä kertasimme Kouvolassa vaihto-oppilaana olleen opiskelijan avulla. EU-tietoa saimme Kouvolan aluetiedottajalta, joka vieraili ryhmässämme. Samanaikaisesti omien Kreikan opintojemme kanssa kreikkalaiset kumppanimme opiskelivat Suomea koskevia asioita.

Marraskuun lopulla aloitimme toisen kumppanimme, Puolan teemoilla.  Jatkoimme samoilla, edellisessä vaiheessa hyväksi todetuilla, menetelmillä. Puolan kielen ääntämiseen antoi apuaan paikkakunnallamme pitkään asunut syntyperäinen puolalainen. Portfolioon kertyi jälleen runsaasti aineistoa. Puolalaiset kumppanimme perehtyivät samanaikaisesti Suomen asioihin.

Maalikuussa käynnistyi kolmas opintoryhmä Italiaan liittyvillä aiheilla. Työskentely jatkui samoilla periaatteilla kuin edellisissä jaksoissa. Käsittelimme kielen lisäksi, historiaa ja politiikka, taloutta ja maantietoa sekä kulttuuria sen eri sektoreilta. Italia oli ajankohtainen lehdistössä ja uutisissa pääministerinsä sekä valitettavan Pohjois-Afrikan tapahtumaketjun ja pakolaistilanteen takia. Aineistoa kertyikin kansioomme tuplaten edellisiin jaksoihin verrattuna. Myös Italiassa opiskeltiin Suomeen liittyviä teemoja, mm. ”Maamme”-laulu suomen kielellä.

Opintoryhmistä neljäs käynnistyy kesäkuun aikana. Silloin keskitymme Turkkiin liittyviin aiheisiin. Tämä ryhmä jatkaa elokuun lopulle. Tulevalla toimintakaudella jatkamme vielä Viroa ja Portugalia sekä EU:ta koskevilla teemoilla.

Yhteydenpito projektikumppaneihimme on sujunut vaihtelevasti, kuten odottaa sopiikin. Erilaiset toimintakulttuurit tuovat vipinää yhteiseen päätöksentekoon aivan kuten EU:nkin piirissä.

Projektiin liittyviä ulkomaanmatkoja on järjestetty neljä.. Ensimmäinen ns. aloituskokous pidettiin Varsovassa elokuussa 2010. Kokoukseen osallistui kaksi henkilöä meidän organisaatiostamme. Kokouksen tavoitteena oli sopia yhteisistä pelisäännöistä kumppaneiden kesken ja tutustuttaa heidät toisiinsa. Valitettavasti Italian ja Viron edustajat puuttuivat kokouksesta, ja se heijastui ensimmäisen vuoden toimintaan.

portug-kokous21Varsinaisia kumppanuuskokouksista ensimmäinen järjestettiin    marraskuussa 2010 Lissabonissa teemalla ”historia ja löytöretket”. KuuRetin osallistujia oli mukana kahdeksan. Esittelimme omaa maatamme ja toimintaamme pienessä näyttelyssä muiden kumppaneiden tavoin ja syvensimme kreikkalaisten kanssa keskustelussa omia opintojamme.  Tapasimme Viron edustajat ensimmäistä kertaa.

portug-kokous1Toinen kumppanuuskokous pidettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Ateenassa helmikuussa 2011. Teemana olivat ”taiteet ja kulttuuri”. Omasta organisaatiostamme oli mukana viisi henkilöä. Tapasimme Italian edustajat ensimmäistä kertaa.

Kolmas kumppanuuskokous oli Białystokissa toukokuussa 2011. Mukana ”ruoka” – teemaan liittyneessä kokouksessa oli

kymmenen edustajaa ryhmästämme, osa heistä omin kustannuksin. Tällä kerralla jäimme tapaamatta kreikkalaisia kumppaneitamme.

Ensimmäisen toimintavuoden tapaamiset päättää Tallinnassa ja Palamusessa pidettävä kokous heinäkuun 2011 lopulla. Kokouksen teemana on silloin ”tanssi ja musiikki”.

viron-kokous3h1

Toisen vuoden aikana kokouksia on jäljellä kolme, ensimmäinen Konyassa, toinen Napolissa ja kolmas Kuusankoskella.

Kokousten anti on tehtyjen arviointien mukaan ollut hyvää tasoa. Ehkä suurin ongelma on ollut yhteisen kielen löytämisessä puolin ja toisin, mutta siitäkin selvitty elekielellä ja ystävien avulla. Matkoille viron-kokous2hosallistuneilta toivotaan tähän asiaan omia kommentteja. Olemme kertoneet kokousmatkoista valokuvien avulla opintoryhmissä ja kuukausikokouksissamme.

viron-kokous5

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Seppo Tahvanainen

*********

Eurooppalainen näkökulma – kumppanuuskokoukset                                                                      

Kumppanuuskokousten yhteenveto suomalaisin silmin

Projektin aikana järjestettiin seitsemän kumppanuuskokousta, yksi kussakin maassa, ja jokainen kumppani vuorollaan isännöi oman maansa kokousta. Jokaisessa kokouksessa esiteltiin vierailua edeltävän jakson aikana opittua. Ideana oli, että isäntämaata lukuun ottamatta toiset kumppanit työskentelivät pareittain ja opiskelivat vastavuoroisesti kumppanimaataan koskevia teemoja ja esittelivät muille osallistujille opiskelunsa tuotoksia (portfolioita). Omaa organisaatiota, paikkakuntaa ja kulttuuria sekä kokousten teemaan liittyviä aiheita esiteltiin jokaisen kokouksen yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä (International Fair) ja opintokäynneillä (Cultural visits). Kokousten ohjelmaan kuuluivat luonnollisesti myös koordinaattoreiden kokouksia (staff meetings) projektin etenemisen arvioinnista ja tulevan toiminnan suunnittelusta.

Marraskuussa 2010 kokoussarja alkoi Portugalin Lissabonissa. Olimme valinneet yhteiseksi teemaksi Portugalin historian, erityisesti löytöretkien kautta tarkasteltuna. Saimme kokea myös Fado-musiikkia ja maistella tyypillisiä portugalilaisia ruokia. Historiaan tutustuimme upeisiin kohteisiin tehtyjen opintokäyntien avulla. Opiskelukumppanimme Kreikan kanssa kävimme keskustelua mm. Välimeren alueen pakolaisongelmasta.

Toinen kumppanuuskokous pidettiin Kreikan Ateenassa helmikuussa 2011. Teemana oli taide, johon Kreikassa päästiin syventymään useissa kulttuurikohteissa Ateenassa ja Peloponnesoksella. Myös laittoman maahanmuuton ongelmista jatkettiin keskustelua yhteisesti. Kokousmatka oli aivan jotain muuta kuin pelkkä turistimatka, osittain johtuen Kreikan tilanteen kärjistymisestä, mielenosoituksista, lakoista ja talouskriisin oireiden esilletulosta.

Toukokuussa 2011 puolalaiset olivat isännöintivuorossa kolmansina, kun heidän kokouksensa pidettiin Białystokissa. Yhteinen teema oli ruokakulttuuri, mutta sen ohessa saatiin kattava selvitys Koillis-Puolan alueen erityisen monikulttuurisesta historiasta sekä vehreästä luonnosta. Useamman tunnin bussimatka Varsovasta Białystokiin ja takaisin antoi myös hyvän kuvan Puolan maaseudusta pikkukaupunkeineen ja – kylineen.

Heinä-elokuussa 2011 neljäs kumppanuuskokous järjestettiin Viron Palamusessa. Yhteistä teemaa, tanssia ja musiikkia päästiin näkemään ja kokemaan ihan käytännössäkin. Virolainen maaseutu ja luonto kansantarustoineen samoin kuin suurimmat kaupungit Tallinna ja Tartto esiteltiin monelle suomalaisellekin uusista näkökulmista. Suomalaisten opintoryhmä palasi Tarton alueelle vielä lokakuussa, jolloin viikonlopun ajan tutustuimme uusiin kohteisiin ja tapasimmepa myös virolaisen kumppanimme Suomi-Viro tietovisailun merkeissä.

Viidenteen kokoukseen matkustimme kauas Turkin Konyaan marraskuussa 2011. Käsityöt olivat yhteisenä teemana, mutta sen lisäksi pääsimme tutustumaan Mevlana-kulttuuriin, Sema esitykseen sekä ihmiskunnan tunnetun historian alkuaikojen vielä säilyneisiin asutuspaikkoihin. Erilainen kulttuuri verrattuna pohjoiseurooppalaiseen tarjosi virikkeitä uusiin pohdintoihin ja asenteiden tarkistamiseen.

Suomalaisten viimeinen eli kuudes matka suuntautui Italian Napoliin maaliskuussa 2012. Euroopan tulevaisuus oli julkisuudessa kovasti esillä ja niinpä myös tässä kokouksessa sitä pohdittiin. Myös täällä toimintakulttuurien poikkeavuus meikäläiseen verrattuna tarjosi mahdollisuuden oppia jotain uutta Euroopan yhdentymisestä ja siihen liittyvistä ongelmista.

Kouvolassa kesäkuussa 2012 pidetyn seitsemännen kumppanuuskokouksen teemana oli luonto ja ympäristö. Aihetta oli valmisteltu eri maissa, keräämällä valokuvia mielimaisemista ja mm. kohteista, joissa ihmisen toiminta ei ole luonnon kanssa sopusoinnussa sekä miettimällä kuviin liittyviä perusteluja. Oma jäsenistömme oli runsaslukuisana mukana vieraiden isännöinnissä ja yhteisissä tapaamisissa.

Arviointia tapaamisista

Kaikissa kokouksissa osallistujilta on kerätty palautetta ohjelmasta, järjestelyistä ja vuorovaikutuksesta. Palamusen kokouksen arviointeja ei ole käytettävissä. Osallistujat käyttivät arvioinnissa skaalaa ”very good” – ”good” – ”fair” – ”poor” – ”not enough information”. Kaikissa arviointikohteissa vastaukset painottuivat ”very good” ja ”good” tasoille. Eri kokousten palautteiden välillä oli eroavuuksia mm. erilaisesta ohjelmasta, järjestelyistä tai osallistujajoukon kokoonpanosta johtuen.

Sisältöön, tavoitteisiin ja menetelmiin (Content, objectives and methods) kohdistuvissa kysymyksissä parhaiten onnistuttiin ”Interest of the subject” ja ”Cultural visits related to the subject”, joissa selvä enemmistö vastaajista antoi arvosanan ”very good”. Selvästi eniten korjattavaa jäi kysymykseen ”Time management”, jossa yleisin vastaus oli ”good”, mutta ”fair” vastauksia tuli muita kohtia lukuisammin.

Vuorovaikutukseen (Interaction) liittyvistä arviointikohteista parhaiten onnistuttiin ”General atmosphere of the meeting” kysymyksessä, mihin enemmistö antoi arvion ”very good”. ”Communication / cooperation between participants” ja ”Possibilities to take part as an active participant” keräsivät eniten ”good” vastauksia.

Englantia on käytetty kumppanuuskokousten yhteisenä kielenä, mutta palautteidenkin mukaan sen hallinnassa on ollut puutteita, joten osallistujien keskinäinen vuorovaikutus on jäänyt osittain ilme- ja elekielen varaan ja osittain mukana olleiden kielitaitoisempien tulkkausavun varaan.

Olosuhteisiin (Logistics) liittyvistä kysymyksistä ”Accomodation” ja ”Transports” saivat eniten ”very good” arviointeja. Eniten korjattavaa oli ”Support equipment” kysymyksessä, vaikka siinäkin oltiin enemmän kuin ”good” tasolla. laitteiden ja käytettyjen ohjelmien yhteensopimattomuus aiheutti joissakin tapauksissa myös ajanhallintaongelmia.

Kokouksen isäntäorganisaatio oli vastuussa ohjelman suunnittelusta, mutta projektin pääkoordinaattori laati kuitenkin henkilöstökokouksien asialistat. Arviointilomakkeet poikkesivat toisistaan ”Meeting program” suhteen. Yleisesti parhaat arvioinnit ”very good” kohdistuivat joihinkin opintoretkiin kuten esim. Lissabonin kulttuuriohjelmaan (sisältäen Fadoa), Cappadocian retkeen Turkissa, Peloponnesoksen retkeen Kreikassa sekä kaikkiin Suomessa järjestettyihin tapahtumiin. Puolassa korkeimmat arvioinnit keräsi ”International Fair” runsaine maistiaisineen, musiikkipitoisine ohjelmineen ja oman väen runsaslukuisena osallistumisena. Italialaiset eivät valitettavasti pyytäneet arviointeja ohjelman yksityiskohdista.

”Overall assesment” kaikista kokouksista painottui skaalalle ”very good” – ”good”, eniten vastauksia tuli kohtaan ”very good”. Yleisarviointeja antoi 137 vastaajaa, ja luvusta puuttuvat Palamusen kokouksen arvioinnit. Kokonaisuudessaan kumppanuuskokousten ulkomaisten osallistujien määrä kohosi yli 160:een ja lisäksi on laskettava kokouksiin osallistuneiden isäntien määrä, mikä sekin on lähes sama kuin ulkomaisten määrä. Voimme siten olla erittäin tyytyväisiä projektimme liikkuvuusosaan (mobility) sekä määrien että saavutusten osalta.

Seppo Tahvanainen

 

Osallistujien kokemuksia Eurooppalainen näkökulma -hankkeesta

Koottu 20.9.2011 pidetyssä kokouksessa

Kuudessa pienryhmässä (a´3-5 henkilöä) keskusteltiin ”Eurooppalainen näkökulma” -hankkeesta ja kirjattiin muutamalla sanalla yhteisiä kokemuksia, ottaen huomioon Kuusankoskella tapahtuva opiskelu kumppanimaista sekä kumppanimaihin tehdyt vierailut.

Mikä projektissa on ollut hyvää?

Ryhmä A:n mielestä ryhmän hyvä yhteishenki ja lisääntynyt innostus ovat hyvä osoitus hankkeen onnistumisesta. Kieliopinnot, musiikkinäytteet, opintoryhmän kulttuuriopinnot ja keskustelut sekä vierailijat (Kreikasta, Puolasta ja Turkista sekä EU-tiedotuksesta) ovat olleet antoisia.

Ryhmä B kokee saaneensa paljon tietoa hyvistä esityksistä opintoryhmässä. Samalla on voinut tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin.

Ryhmä C on myös kokenut ryhmän hyvää yhteishenkeä. Tutustuminen muiden maiden kulttuureihin on ollut kiinnostavaa.

Ryhmä D arvioi myös innostuksen olleen hyvä. Yleistietoa, kulttuuria ja kieltä on opittu ja parin henkilön omatoimimatkalle Italiaan oli opinnoista hyötyä. EU-tiedottajan vierailu oli hyvä.

Ryhmä E toi esiin sekä opintoryhmätoiminnan että matkat, joilla on voinut tutustua eri maiden historiaan, kulttuuriin ja kieleen ihmisen kautta. Matkoilla on saatu maistella eri maiden perinneruokia. EU-tiedottajan esitys mainittiin erikseen.

Ryhmä F mainitsee yleistiedon kumppanimaista olleen näkökulmia avartavaa ja lisätietojen etsimiseen innostavaa. Matkustamisinto on lisääntynyt ja kumppanuuskokouksiin osallistuneet ovat paneutuneet tehtäviin hyvin. Innostus ryhmässä on säilynyt hyvin ja vierailijat ovat olleet mielenkiintoisia.

Mitä olisi voinut tehdä paremmin / toisin?

Ryhmä A:n mielestä olisi ollut paikallaan pitää pitempi kesätauko (toim. huomautus: nyt se oli 6 viikkoa), ja ohjelma olisi voinut olla löysempi, (toim. huomautus: kokouksia oli keskimäärin kaksi kuukaudessa kunkin kolmen kuukauden opintojakson aikana). Tehtäviä olisi voinut hajauttaa enemmän myös ryhmän F mielestä (toim. huomautus: jokaisen opintojakson vapaaehtoinen vetäjä eli tutor on ollut eri henkilö).

B – ryhmän jäseniltä on mennyt paljon tietoa ohi korvien, joten lyhennelmät olisivat tarpeen ja oppituntien koosteen voisi pistää nettiin (toim. huomautus: monisteita on jaettu kohtuullisesti ja aineistot on otettu yleensä netistä). Kieliopintoja voisi lyhentää. Ryhmä toivoisi enemmän yhteydenpitoa kumppanimaiden ryhmiin ennen ja jälkeen matkoja.

Ryhmä C ja D olisi toivonut kunkin opiskelujakson osuneen ennen kyseistä matkaa (toim. huomautus: koska opiskelu eteni pareittain toisen kumppanimaan kanssa, ei meille voinut sattua aina paras mahdollinen pari). Matkoilla aikataulujen pettäminen ja toisaalta tiukat aikataulut olivat heikkous C-ryhmän mielestä. Matkoilla tarvittaisiin tulkkausta enemmän, muuten kielitaidottomat jäävät ulos.

Ryhmä E toivoo kotivierailuja matkojen yhteyteen.

Ryhmä F ehdottaa monipuolisempia aktiviteetteja opintopiireihin opintojen elävöittämiseksi.

Missä on menty täysin metsään?

Ryhmä C ja E mainitsivat, että opiskelussa on ollut liian tiukka aikataulu (toim. huomautus projektisuunnitelman toteuttaminen edellytti tällaista aikataulua, olihan meillä kuusi kumppania, joille kullekin piti varata noin kolmen kuukauden jakso).

Muita ajatuksia

B ja C – ryhmä kiittävät opintoryhmien vetäjiä.

Ryhmä E haluaisi toiminnalle jatkoa.

Ryhmä F sanoo projektin olleen hyvin suunniteltu ja johdettu. Matkajärjestelyt ovat olleet luotettavia.

Ryhmät:

A: Helvi, Jaana, Miikka ja Ulla

B: Arja, Eira, Marja ja Terttu

C: Irma, Maire, Risto ja Teuvo

D: Eero, Meeri, Mervi ja Pirkko

E: Marjatta, Sirpa, Tauno, Tuulikki I. ja Tuulikki S.

F: Maini, Pirjo ja Sirkka-Liisa

Kommentoija: Seppo

 

”””””””””””””””””””””’

Hanke on toteutettu EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP) tuella. Kirjoittaja/kirjoittajat ovat vastuussa tekstin sisällöstä. Komissio ei vastaa siitä.

Suomessa Elinikäisen oppimisen ohjelman / Comenius-ohjelman / Grundtvig-ohjelman / Leonardo da Vinci -ohjelman / Erasmus-ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio.