Voikosken-retki

Woikosken-retki

Kaunis aurinkoinen aamu saatteli meidät bussiin, matkalle Nurmaan kylään Woikosken museoihin. Viimeiset kyytiläiset otettiin Kelopirtiltä. Ajoreitillä Selänpään kautta Vuohijärvelle saimme nauttia kauniista maalaismaisemista voikukkapeltoineen.
Nurmaalle saapuessamme olimme 25 min myöhässä, mutta vastaanotto oli silti erittäin ystävällinen.

Alueella oli hevostallit n. 200 hevoselle ja  hevosten hoitola, 2 kerroksinen majoitusrakennus, saunoja, kauneushoitola ym. Täällä voidaan järjestää räätälöityjä hyvinvointipäiviä ryhmille, ohjelmaa perheille yms.

Automuseossa kahvittelimme josta siirryimme mainion oppaamme Lotta Jeskasen myötä alakerran automuseoon., jossa oli toinen toistaan komeampia, kiiltäviä vanhoja autoja. Oppaamme tarinoi niistä hyvin elävästi. Esim. Hitlerin auton ”kopio” ja Mannerheimin käyttämä auto ja tarinat olivat vaikuttavia. Koko suku on ollut viehtynyt autoihin ja vauhtiin. Osa autoista on ollut aiempien johtajien käytössä aikanaan ja nyt hankittu takaisin.

Paikalta löytyy myös muutama vanha kilpa-autokin ja esim. Keke Rosbergin ensimmäinen formula-auto. Mikä on myös mainittava; kaikki ovat ajokunnossa ja rekisterissä.

Automuseolta siirryimme tehdasmuseoon muutaman kilometrin päähän. Woikoski on tänä päivänä 135 v vanha tehdas. Jo alueelle tulo on elämys – Woikosken valtavan kohinan saattelemana astuimme sisään tehdasrakennukseen, jossa aluksi katselimme lyhyen esittelyvideon. Sitten tutustuimme kirjastoon (saksankielisiä kemian kirjoja hyllykaupalla), tilikirjoja yms. Muissa tiloissa oli vanhaa palontorjuntakalustoa, kaasujen säilytysruukkuja, kimröökin tekovälineitä.
Nykyiset tuotteet ovat kaasut Argon, Vety ja Happi sekä teollisuuden että lääkinnälliseen käyttöön.

Seuraava kohteemme oli Kirjokiven kartano, jossa lounastimme: ”luomu”salaattia, hirvikeittoa ja rahkajälkiruokaa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Talon nykyinen emäntä/asuja kertoi talon historiasta ja siitä miten he päätyivät remontoimaan siihen viihtyisiä sviittejä vuokrattavaksi ja sen lisäksi vielä kolmeen aittaan majoituspaikat. Pääasiassa toiminta perustuu ryhmien varauksiin.
Saimme tutustua näihin remontoituihin sviitteihin, saunaan ja viimein vielä kävimme kappelissakin, joka on n.150 m päärakennuksesta.

Ylitimme varatun aikamme, mutta henkilökunta ei koko aikana hoputtanut meitä, kiittelivät vain kun tulimme taloon. Ja opastyttömme oli koko ajan mukana.

Kaikki olivat tyytyväisiä tähän retkeen – ainakaan yhtään soraääntä ei kuulunut.

Automuseon edessä

Kirjokiven kartano

Paviljonki

Siirrettävä pyörätuoliramppi

Menossa automuseoon

Ryhmäkuva retkeläisistä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Automuseossa

Teksti Meeri Aaltonen, kuvat Hannu Vest